11. KÄYTÖSTÄ POISTO, KIERRÄTYS, JÄTTEET

Jätteet ovat osa tuotteen elinkaaren aikaista materiaalivirtaa, joka pitäisi saada vähenemään.
Ennenkuin käytöstä poistettu tuote menee jätteeksi voisi miettiä voiko joku muu sitä vielä käyttää sellaisenaan, voiko sen korjata, voiko sen osia käyttää uudelleen, voiko sen kierrättää raaka-aineena tai energiana.

Suomen ja EU:n jätepolitiikan tavoitteena on edistää luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäistä ja torjua jätteistä aiheutuvaa vaaraa terveydelle ja ympäristölle. Kaatopaikkasijoitus on edelleen yleisin jätteiden käsittelyn muoto. EU:n jätestrategia (1997) ohjaa käytäntöjen muutamista jätteiden synnyn ehkäisyyn ja materiaalihyötykäyttöön ennen jätteen energiahyötykäyttöä ja loppusijoitusta. Jätteiden kokonaismäärä Euroopassa lisääntyi 1990-luvulla 15-20% eikä kasvu ole vielä lakannut. Puolet jätteistä syntyi teollisuus- sekä rakennus- ja purkutoiminnoissa. Sekä yhdyskuntajätteiden, kaivosjätteiden ja muiden jätteiden osuudet olivat noin kuudesosa kokonaismäärästä.

Jäteasioiden kehittäminen Suomessa ja EU:ssa perustuu seuraaviin periaatteisiin:
jätteen syntyä on vähennettävä ja mahdollisuuksien mukaan ehkäistävä, jätteen tuottajan on vastattava kaikista jätehuoltokustannuksista, jätehuollon kustannusvastuu on eräissä tapauksissa ulotettava kuluttajan sijasta tuotteen valmistajaan ja maahantuojaan, jätteistä ja jätehuollosta mahdollisesti aiheutuvia vaaroja on ennakoitava, jätteet on käsiteltävä mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa, jätteiden käsittelyverkosto on luotava siten, että yhteisössä ja kussakin jäsenmaassa ollaan omavaraisia jätteiden käsittelyssä.

Jätteiden vähentämiseen tähtäävä lainsäädäntö lisää haasteita jätemateriaalien hyödyntämiseen raaka-aineena.

Linkkejä:
1. http://www.vyh.fi/ympsuo/jate/jatindex.htm
(jätteet ja ympäristönsuojelu, tietoa mm. lainsäädännöstä, tuottajan jätehuoltovastuusta)

2. http://www.ytv.fi/jateh/index.html
(Ytv:n jätehuolto-ohjeita)

3. http://www.vyh.fi/palvelut/kansa/kulutus/jate.htm
(Kuluttajan ympäristötieto; jätteet)

4. http://www.tekes.fi/Julkaisut/jatehuolto.pdf
(Anhava J., et al., Jätehuollon ja materiaalikierrätyksen teknologiat ja niiden kehittämistarpeet, Teknologiakatsaus 102/2001, Tekes, Helsinki 2001.

5. http://www.vtt.fi/ene/Climtech/material/3recycle.pdf
(Turkulainen T., ja Johansson A., Jätteiden vaikutus kasvihuonekaasupäästöissä. Materiaalikierrätys ja jätteiden materiaalivirtojen kehitys. VTT Kemiantekniikka, 2001)

6. http://www.vyh.fi/palvelut/julkaisu/elektro/sy401/sy401.htm
(Melanen M., et.al., Metallivirrat ja romun kierrätys Suomessa, Suomen Ympäristö 401, Ympäristöministeriö, Helsinki, 2000)

7. http://www.ymparisto.fi/ympsuo/jate/pakkaus/pakka.htm
(Pakkaukset ja pakkausjätteet)

8. http://www.vyh.fi/palvelut/yritys/jate/ewc%5Fa%5Ffi.htm
(EU:n ongelmajäteluettelo)

9. http://grn.com/
(The Internet's Recycling Portal by Global Recycling Network (GRN)